B.B. Dzos Sancai

21.03.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Kototallin henkilökunta
Huh heijaa kun aika menee jouten, tallipäiväkirjan kirjoittaminen on jäänyt pahasti taka-alalle muiden asioiden viedessä kaiken huomion. Tällä hetkellä hommana on ollut kyydin hoitaminen criollo-ori Dozelle kyyti takaisin Yhdysvaltoihin kasvattajansa luokse ja tätä rempseää lännenhevosta tulee kyllä ikävä! Olemme käyneet orin kanssa sen ensimmäisissä kisoissa, joista on tullut tulijaisiksi myös parit ruusukkeet, ja Dozella onkin hyvät saumat pärjätä täyspäiväisenä kisahevosena myös rapakon toisella puolella, jossa lännenratsastus on huomattavasti isommassa roolissa, kuin mitä se täällä meillä pohjolassa on. Kovin tavoitteellisesti emme ole kuitenkaan nuorikon kanssa harrastaneet, vaan sen päivät ovat kuluneet rennosti maastoillen, välillä pyöröaitauksessa poiketen sekä naapurin nautojen kanssa paimennusta harjoitellen. Olemme Pierren kanssa hoitaneet matkajärjestelyjä kuntoon ja meidän tehtävämme olisi vain kuskata hevonen Yhdysvaltoihin lähtevään koneeseen, jota olisi sitten vastassa joku Birch Bark Ranchin henkilökunnasta. Tulevana viikonloppuna pojat saisivat kuskata Dozen ensin Etelä-Suomeen, josta se laitettaisiin sunnuntaina koneen kyytiin. Automatkoihin hyvin tottuneena ja myös kerran lentäneenä Dozen matka menee varmasti kaikin puolin hyvin ja samaan kyytiin oli lähdössä muutama muu kisahevonen etelästä, jotan aivan yksin ei matkaa tarvitsisi tehdä.

01.02.2017 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Kototallin henkilökunta
Heti aamusta automme nokka suuntasi kohti Kirkkojoen tallia, jossa pidettiin hankilaukkakisat rennolla otteella. Mekin lähdimme paikan päälle pitämään vain talliporukan kanssa hauskaa, vaikka allekirjoittaneen täytyy myöntää, että itsessäni on aina ripaus kilpailuhenkisyyttä ja kisahetkeä ei lopulta varmaan otetakaan niin leikkisästi kuin aluksi oli tarkoituksena. Tilalle pääsy ei ollut niin jouhevaa kuin olimme ajatelleet, sillä jouduimme seuraamaan useita pieniä teitä ennen tallin varsinaiselle pihatielle pääsyä. Tallipihalle päästyämme Kirkkojoen ympäristöstä huokui lämminhenkinen ja ystävällinen tunnelma ja meidätkin otettiin vastaan hymyssä suin. Kahdelle hevosellemme oli järjestetty väliaikaiskarsinat, joista toiseen talutin innokkaana poukkaroivan Dozen ja toiseen asteli rennommin ottein Jannen käsissä Vaski. Aloimme heti miten laittamaan ratsujamme kisakuosiin ja lähdimme mahdollisimman pian ottamaan alkulämpöjä päälle, jotta lihakset olisivat sopivan vetreinä tulevaa spurttia varten.

Doze liikkui todella virkeästi ja se tanssahtelikin pyytäessäni sen olemaan aloillaan ja yritti tehdä tuttavuutta jokaisen ohikulkevan ratsukon kanssa. Vaskin selässä istuvalla Jannella oli helpompi homma pitää ratsuaan aloillaan, sillä valkopäinen ori ei korvaansa lotkauttanut ympristön hälinälle, vaan taisi jopa välillä torkkua - ainakin pää nuokkui siihen malliin. Aloimme valumaan muiden tavoin tallin takaiselle pellolle, jossa mittelöt pidettäisiin ja silmät ummessa seisova Vaskikin joutui nyt näyttämään elon merkkejä ja lähtemään liikkeelle. Doze olisi ollut menossa jo aikapäiviä sitten.

Pellolle oli nietosten keskelle kyhätty rata, jossa yhdyistyi kartioiden pujottelua, tynnyreiden kiertämistä, laukkapätkiä sekä tietty puuterilumesta kasattu lumikinos, jonka läpi sujahdettaisiin maaliin. Pellolle oli tehty rinnakkain pari identtistä rataa, jotta useampi kilpailija pääsisi matkaan yhtä aikaa ja ilmaan saataisiin enemmän kilpailun tuntua. Dozea auttoi kyllä huomattavasti rinnakkaisradalla porhaltava hevonen ratsastajineen ja kilpailuviettinen ori porhalsi pää kolmantena jalkana muistaen kuitenkin keskittyä myös antamiini apuihin. Parit tynnyrit kiersimme melko rimaa hipoen, mutta yhtään estettä emme kuitenkaan runnoneet maahan. Loppusilauksena olevalle lumikinokselle Doze hieman jarrutteli ja epäröi kasan ylittämistä, mutta määrätietoisilla otteilla ja toisen hevosen esimerkkiä noudattaen ori lopulta ponkaisi maaliviivan toiselle puolelle.

Doze veti hyvän ajan sijoittuen sillä hetkellä toiseksi heti kilpaparinsa hännille. Vaskia ei puolestaan urheilu olisi voinut kiinnostaa pätkän vertaa, joten se lähti liikkeelle hyvin rauhallisesti, mutta kiihdytti Jannen pyynnöstä vauhtia matkan edetessä. Tältä kaksikolta ei ainakaan tarkkuutta puuttunut pujottelutehtävissä, sillä esteet kierrettiin täydellä varmuudella, eikä lumikinoskaan jänskättänyt hevosta sitten yhtään. Mitään kärkiaikoja Janne ja Vaski eivät tahkonneet, mutta he ainakin osasivat ottaa hommasta ilon irti ja jättää turhan kilpailuhenkisyyden muiden harteille. Maaliviivan paremmalla puolella Jannen ratsu seisoi korvat hörössä ja tähän päivään heränneenä ja nyt se olisi ollut valmis siirtämään vaikka vuoria, jos niin pyydetään. Jäimme mielenkiinnolla seuraamaan muiden osallistujen suorituksia ja monet esittelivät meille varsin vauhdikasta menoa. Dozen kakkossija säilyi kuitenkin läpi kilpailujen ja saimme mukaamme pienen, käsintehdyn ruusukkeen sekä pienen herkkupussin, josta jaoimme osan Vaskille lohdutuspalkintona.

17.01.2016 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Kototallin henkilökunta
Pierren omistamalta karjatilalta Yhdysvalloista Suomeen Polar Night Ranchille myyty criollo-ori Dzos Sancai jouduttiin ikävä kyllä palauttamaan takaisin kasvattajalleen lapissa sijaitsevan tallin lopettaessa toimintansa. Meidän rooli tässä hevospalautuksessa oli se, ettei nelivuotiasta hevosta lähdettäisi heti uudestaan kuskaamaan valtameren taakse, vaan eilen illalla lähdimme vielä hieman pohjoisemmaksi omalta leveyspiiriltämme, pysähdyimme yöksi Rovaniemen uudelle hotellille ja haimme Dozen heti aamusta kuljetusautoon ja lähdimme huristelemaan takaisin kotiin. Matkan varrella teimme useita pysähdyksiä tarkastaaksemme nuoren hevosen fiilikset, jotka olivat onneksi koko matkan ajan oikein korkealla, kun edessä roikkui täpötäysi heinäverkko. Kototallin pihaan saavuttuamme ja hevosen autosta purettuamme katseli se hieman ihmeissään uuteen paikkaan jouduttuaan, mutta hörähteli kuitenkin varsin pian tuttavalliseen sävyyn tarhoissa oleville hevosille. Kuljetussuojat saivat lähteä jaloista ja talliloimen päälle laitettiin vielä kevyt toppaloimi, sillä pakkasta oli auton mittarin mukaan ollut kylän pinnassa päälle kymmenen astetta ja navakka tuuli teki siitä entistä purevamman tuntuisen. Doze talutettiin ensin vapaana olevaan tarhaan, josta se saisi tutustua naapuritarhoissa oleviin hevosiin ja vasta myöhemmin miettisimme sille sopivan karsina- tai pihattopaikan. Orin takaisintulo kasvattajalle oli tullut melko yllätyksenä, joten mekään emme sen kummemin olleet ehtineet varautua uuden hevosen tuloon. Näin sydäntalvisin ulkopuolisia hevosia harvoin on isoa määrää, joten tilaa kuitenkin olisi yllin kyllin.

16.01.2016 - Nelivuotiaaksi kääntynyt ori palautui kasvattajalleen Polar Night Ranchin lopettaessa ikävä kyllä toimintansa. Vilkasta oria ei kuitenkaan tähän hätään lähdetä kuljettamaan valtameren ylitse takaisin kasvattajan luokse, vaan se asuttaa tovin aikaa pääasiassa suomenhevostallini kanssa yhteistyötä tekevälle Kototallille, jonka henkilökunta jatkaa hevosen koulutusta ja ehkä myös kisaa sen kanssa muutamia kisoja ennen meille palautumistaan.

01.01.2016 - B.B. Dzos Sancai myytiin Polar Night Ranchille, Suomen Lapin maakunnassa sijaitsevalle lännenratsastukseen painottuvalle tallille!

Dozen päiväkirja