Díli frá Syndur

Ruotsista Syndur-nimiseltä islanninhevostallilta ostettu pieni mustavalkoinen orivarsa oli eilen illalla hypännyt rekan kyytiin ja aloittanut pitkän matkan kohti Hollantia. Kimppakyyti heittäisi jonkun toisen hevosen ensin Saksaan ja tulisi sitten Hollantiin tuomaan Diiliä. Diili oli siis varsan nimi, sillä sen oikea nimi oli Díli frá Syndur, eli melkein kuin Diili.

Suuri hevoskuljetusrekka kaarsi pihaamme siinä puolen päivän maissa. Rekan kuljettaja oli pieni mies, joka kuitenkin tuli reippaasti tervehtimään ja puhui onnekseni sujuvaa englantia. Asiointi sujui näin hieman helpommin, kun minun ei tarvinnut muistella lukion ruotsinkursseja. Miehen mukaan Diili oli kuulemma matkustanut hyvin, vaikka Saksaan jätetystä toisesta varsasta se oli saanut alkumatkan aikana ystävän ja oli jäänyt huutamaan tämän perään.

Sain itse taluttaa islanninhevosvarsan ulos rekasta. Sen heinät olivat jo loppuneet, joten se oli hieman levoton, kun kävin laittamassa sen pieneen riimuun narua ja irrotin sen rekan seinästä. Pikkuvarsa tepasteli jännittyneenä, mutta rohkeasti rekan ramppia alas tallipihallemme, jossa näköetäisyydellä olevat hevoset hirnahtelivatkin sille kummissaan. Pieni orivarsakin laittoi heti tanssiksi ja tanssahteli samalla kiljuen omaa kimeää hirnuntaansa. Olin valinnut Diilin sen omituisen värityksen perusteella. Sillä se näytti siltä, kuin se olisi istunut maalipurkkiin, eikä se vielä riittänyt, sillä se oli vielä dipannut jalkansa ja päänsäkin sinne. Se siis tosiaan näytti aika hullunkuriselta.

Pikkuvarsa pääsi pitkän matkan päätteeksi heti jaloittelemaan pihattoon, missä se saisi tulevan talvenkin viettää. Sille oli tulossa vielä friisiläistamma ja welshponi seuraksi, molemmat olivat Diilin kanssa saman ikäisiä. Saisivat talven temmeltää kolmistaan ja sitten keväällä alkaisi armoton esikoulu. Eli aloitettaisiin varsojen opetus aikuisiksi hevosiksi. Siitä tulee varmasti hauskaa.

Diilin päiväkirja, josta voi lukea sen kuulumisia.